Olen 32-vuotias naisenalku, jonka tavoitteena on löytää urheilullisempi ja kevyempi elämäntapa. Ihan lähtökuopissa en projektissani ole, mutta nyt suurimpien kilojen kadottua koen haastavaksi uuden elämänrytmin ylläpidon ja kehittämisen. Haaveilen voimakkaasta kropasta, kapeasta vyötäröstä ja kevyesti kulkevasta juoksutossusta. Tavoitteena olisi myös löytää tasapaino sen parsakaalin ja shampanjan välille. Ehkä suurimpia tavoitteitani on myös oppia rakastamaan omaa kehoa kaikkine tiikeriraitoineen, selluliitteineen ja sisäreisiläskeineen.

Olin pienenä aina se hitusen isompi tyttö. En mikään merkittävän pyöreä lapsi mutta rotevampi kuin muut. Liikuntaa meillä ei erityisesti harrastettu, sen sijaan olen vanhemmiltani oppinut hyvän ruuan ja juoman arvostamisen jalon taidon. Joskus jonkun kerran jalkapallo kävin potkimassa ja teininä pelasin hetken ringetteä.

Vuosia meni suht mukavalla kehonpainolla (koostumus olikin sitten eri asia). Sitten tuli parisuhde, baarielämä, kebab, karkki ja elokuvien vuokraus R-kioskilta. Jossain kohtaa sitten tuli raskaus ja melkein perään toinen. Ensimmäisen raskauden lopulla muistan painaneeni 106kg ja pituutta itsellä on noin 167cm. Ei jäänyt muuten laitokselle kaikki se paino ja toinen lapsi ei ainakaan auttanut laihduttamisessa…

Raskauksien jälkeen kokeilin perinteiset kaalikeitot, lentoemo -dieetit ja Nutriletit. Niistä ja niiden onnistumisesta tuskin tarvitsee mainita enempää. Paino seilasi siinä 90-100kg ja liikuntana oli lähinnä kävely silloin tällöin. Liityin painonvartioihin ja tiputin 10kg. Onnistumisesta innoissani sitten palkitsin itseni vapaasyöntiviikolla. Ja vielä lisäviikolla. Ja vielä yhdellä viikolla. Kunnes painonpudotuksesta oli jäljellä vain ohjaajan myöntämä tähtitarra edistymisvihossani.

Lopullinen niitti tuli kun sairastuin syöpään. Hoitojen loputtua tunsin itseni niin epämiellyttäväksi, rumaksi ja valjuksi. Olin henkisesti ja fyysisesti voimaton. Tytär opetteli juuri pyöräilemään enkä jaksanut juosta vierellä opettamassa. Ostin itselleni pinkin pipon peittämään kaljua päätä ja ensimmäistä kertaa eläessäni lähdin salille.

Ensimmäinen vuosi salilla oli lähinnä sisäreisilaitteessa istumista mutta sitkeästi sielä kävin! Tulosta ei kuitenkaan oikein tullut joten palkkasin itselleni PT:n, olisko ollut syksyllä 2014? Laitoimme yhdessä ruokavalion uusiksi, sovittiin viikottaiset tapaamiset ja treenattiin yhdessä. Tie ei ollut helppo eikä suora mutta painoa tippui sellaiset 25kg reilussa vuodessa. Olin melkein normaalipainoinen ensimmäistä kertaa vuosiin!

Tällä hetkellä haasteena on painon pitäminen poissa. Mikä juuri nyt ei ota onnistuakseen. Vuoden verran olen taistellut sen sitkeää nousemista vastaan, välillä tiputellut pari kiloa ja välillä sitten taas saanut ne takaisin. Kirjoittelen tätä kesäloman viimeisenä sunnuntaina, joten huomenna on taas se kuuluisa maanantai. Elän vahvassa uskossa, että tämä maanantai on SE maanantai kun pääsen taas kiinni kevyempään elämään.


Tämä blogi on tarkoitettu ensisijaisesti omien ajatuksieni jäsentelyyn ja mahdollisesti henkiseksi tueksi jollekulle, joka pyörittelee samoja asioita omassa arjessaan. Blogi tulee sisältämään kirjoitusvirheitä, vääriä mielipiteitä ja tarkistamattomia faktoja; pahoittelut jo etukäteen jos joku haluaa tästä herneen nenäänsä snorklata. Yhteyttä saa ottaa ja palautetta sopii antaa!

 

Lue myös nämä:

Tykkäsitkö? Jaa tästä!

One thought on “Bloggaaja esittelyssä”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *