Latua Perkele!

Tiedättekö sen tuntee, kun tekee mieli repiä sielunsa kappaleiksi ja huutaa yksin pimeässä? Se tunne, kun yksinkertaisesti ei enää omat henkiset voimavarat riitä ja tuntee vaan pyörivänsä kehää ajatuksiensa kanssa. Ihan kaikkia ongelmia ja olotiloja kun ei korjata positiivisella asenteella – välillä tulee oikeasti eteen sen luokan paskamyrskyjä, että ei siinä iloiset ajatukset auta. Joskus…

Tässä on tämmöinen patti. Tää tuntuu erikoiselta.

Mulla oli fysioterapeutille aika eilen aamupäivästä. Tarkoituksena oli hoitaa tuota mun olkapäätäni ensin sähköllä ja sitten hieromalla. Tuossa sähköhoidossa on muuten selvinnyt, että ilmeisesti mun sähkönsietokyky on poikkeuksellisen korkea😮 Tarkoituksena olisi saada sähköä kipurajan tuntumassa, mutta mun raja on niin korkealla että, iho palaa jos sinne asti levelit nostetaan. Hauska, oon aina luullut olevani nössö…